Vinitaly 2019-Italian viinintuottajien suurtapahtuma

Vinitaly on Italian suuri viisipäiväinen viinimessu-tapahtuma, joka järjestetään vuosittain keväällä Veronassa. Minä olin vieraillut viimeksi Vinitaly:ssa yli viisi vuotta sitten, ja nyt kun kahdelle sommelier-ystävälläni ja minulla oli aikaa, päätimme vierailla tämän vuoden tapahtumassa. Vinitalyn porteille päästyämme kävi ilmi, että tavalliseen tapaan messualueella oli enemmän ihmisiä kuin Rolling Stonen konsertissa. Messualue oli kuitenkin suuri ja messuhallit oli jaettu Italian eri maakuntien kuten Sisilian, Toscanan, Lombardian, Veneton, ja Ligurian mukaan, joten varsinaista tungosta ei ollut. Vinitaly –tapahtuma on vähän kuin sommelierin karkkikauppa; tarjontaa on paljon ja kiusauksia liiaksi: Viinintuottajia on tuhansia ja tuhansia, ja viinejä vielä enemmän. Parasta Vinitaly:ssa onkin mahdollisuus tutustua pieniin viinintuottajiin, joihin et välttämättä muuten tutustuisi eli et tilaisi heidän tuotteitaan ravintolassa tai vierailisi heidän viinitiloillaan.

Hyvä ystäväni Fausto Grazioli, joka työskenteli VinItalyssa. Hän taisi olla ainoa jonka näin täydessä sommelier ”uniformussa”.

Olimme pohtineet etukäteen, halusimme maistaa jotain tiettyjä viinejä, mutta edellisestä kerroista olimme oppineet, että suunnitelmallisuus on itsepetosta Vinitaly:ssa ja olimme päätyneet valitsemaan Flow-asenteen eli päätimme kulkea intuition kautta tehden uusia viinituttavuuksia. On kuitenkin huomautettava, että Vinitaly:ssa viininmaistelu on epäkiitollista toimintaa, sillä aikaa on vähän, siis meillä vierailijoilla mutta myös viininkaatajilla, melu ja ihmisjoukot tekevät maistamisesta pintapuolista ja nopeaa, ja tämän vuoksi viinien kuvailu onkin tässä hyvin ylimalkaista.

Ainoa tavoitteeni oli maistaa jokin Trento DOC kuohuviini (Italiassa samppanjan metodilla valmistettuja viinejä kutsutaan metodo classico:ksi). Olin kiinnostunut olisivatko tämän viinialueen viinit onnistuneet lähentymään Italian kuuluisia Francia Corta-kuohuviinejä, mutta valitettavasti jouduin pettymään. Kuplat olivat vähäisiä, samoin kuin hapokkuus ja maku eivät olleet vielä tarpeeksi hienostuneita.

En nyt kuitenkaan täysin moiti Trento DOC– kuohuviinejä, sillä Etyssa-viinitilan Trento DOC ( extra brut) oli mieleinen, kevyt ja hedelmäinen. Toisaalta, odotin parempaa, koska Trento DOC-alueen kuohuviineillä olisi mahdollisuus rahallisesti ja alueellisesti nousta Francia Corta:n kilpailijaksi.

Tämän jälkeen päädyimme maistelemaan Emilia-Romagnan alueen kuohuviiniä, jotka myös olivat samppanja- metodilla valmistettuja. Olinkin yllättynyt kuinka laadukkaista viineistä oli kyse, kuten LINI 910-tuottajan kuohuviinitja jo aikaisemmin tuntemani Chiarlin rose ”Quintopasso” Rosé Brut. Päätinkin myöhemmin vierailla heidän viinitiloillaan ostamassa kuohuviiniä koska viinitilat sijaitsevat lähellä missä asumme.

Sivuhuomautuksena mainittakoon, että Vinitaly:ssa minulle paljastui aivan tuntematon viininpakkausmuoto eli tölkkiviini. Uskaltauduin jopa maistamaan, ja mielestäni ainakin tämä kyseinen tölkkiviini osoittautui yllättävän hyväksi, tai ainakin saman veroiseksi kuin pienet kuohuviinipullot. Mielestäni ne sopisivatkin hyvin eväskoriin ja Suomen kesään.

Oli aika siirtyä Italian kuohuviinien kuningaskuntaan, eli Lombardian ja Garda järven lähellä sijaitsevaan Francia Corta:n viinialueeseen. Ystäväni kehotuksesta päädyimme maistelemaan minulle kahta tuntematonta Francia Corta-kuohuviiniä, Fergettina ja Barone Pizzini, joiden molempien eleganssi ja hapokkuus olivat omaa luokkaansa.

Kävimme tämän jälkeen Friuli-Venetsian viinialueella, jonka viinit ovat minulle suhteellisen tuntemattomia, mutta joka on ihanteellinen viinialueena viineille ilmastonsa vuoksi. Päädyimme maistamaan kahta, Lis Neris– viinituottajaan, jonka valkoviinit, varsinkin Pinot Grigio-oli raikas ja kevyt, ja hyvin monivivahteinen yksinkertaisuudessaan.


Toinen ehdottomasti mainitsemisen arvoinen on Peter Zemmerin viinitilan viinit, joista löytyi myös täydellinen Pinot Noir-viini, jota lähes aina etsin. Zemmerin Chardonnay, paitsi että oli tyylikäs, puhdas, ja hienosti strukturaalinen, tarjosi sen mitä etsin: elämyksen.

Tämän jälkeen päätimme lähteä pois, paitsi että erehdyimme vielä Puglian- messualueesen hetkeksi, koska halusin muuttaa mielipidettäni Primitivo-viinirypäleestä valmistetuista viineistä. Valitsin nuorekkaalta vaikuttavan viinintuottajan nimeltä Polva Nera, jonka primitivo olikin yllättävän miellyttävä ja laadukas. Primitivo oli edelleen hyvin alkoholipitoinen ja liiaksikin mausteinen, mutta olin kuitenkin positiivisesti yllättynyt, että Pugliassakin viinintuottajat kiinnittävät nykyään huomiota enemmän laatuun kuin määrään.

Mainitsin tässä pääpiirtein ne viinit, jotka maininnan ansaitsivat. Vaikutelma varmaan on, että joimme litroittain viiniä, mutta todellisuudessa siemaisimme yhden tai enintään kahden kulauksen tarjotusta viinistä, ja lopun valutimme pois, vaikka välillä kyllä hiukan harmitti, kun kyse oli erinomaisesta viinistä. Olin erittäin iloinen, että olin saanut herätellä viinin makunystyröitäni ystävieni Cassian ja Miguelin seurassa vaihtaen mielipiteitä, mutta myös pitäen hauskaa. Cassialle vielä kiitos näistä valokuvista.

Lopuksi vielä muutamia linkkejä viinituottajille.

http://www.baronepizzini.it/en/

http://www.etyssaspumanti.it/

http://www.quintopasso.it/

Yksi vastaus artikkeliiin “Vinitaly 2019-Italian viinintuottajien suurtapahtuma

  1. En onnistu jostain syystä enää tekemään korjauksia julkaisun jälkeen. Luulin että se olisi mahdollista. Aikamoista opettelua tämä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.